RU ENG SWE FI

Ajankohtaista

Helle Partners Oy, tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalvelut, Helsinki

 

Uudet tilintarkastuskertomukset käyttöön 31.12.2016 ja sen jälkeen päättyvillä tilikausilla

Timo Helle 22.02.2017
 
 

Tilintarkastuslain muutoksen mukaan, joka tuli voimaan 19.8.2016, tilintarkastuskertomusta koskevia uudistettuja tilintarkastuslain säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran 31.12.2016 ja sen jälkeen päättyvien tilikausien tilintarkastuksissa. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto seuraavista asioista:

1. antaako tilinpäätös noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta

2. täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset

3. onko toimintakertomus laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti

4. ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaiset

Käytännössä tilintarkastuskertomukset muuttuvat olennaisimmilta osin siten, että tilintarkastuskertomuksen alussa on tilintarkastajan lausunto siitä, antaako tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi itse tilintarkastuskertomus on vähintään kahden sivun mittainen lisääntyneiden raportointivaatimusten takia eli tilintarkastuskertomus voi olla ns. puhdas kertomus vaikka se olisi useamman sivun pituinen.


 
 

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen esitetty kiristyksiä

Anu Nikkanen 22.02.2017
 
 

Valtiovarainministeriön syksyllä 2016 asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä antoi 9.2.2017 selvityksensä. Työryhmä esittäisi merkittäviä kiristyksiä listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotukseen. Ehdotuksessa pääomatulona verotettavan osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti alennettaisiin 4%:iin nykyisestä 8%:sta. Lisäksi osingon veronalainen osuus korotettaisiin 40%:iin nykyisestä 25%:sta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että listaamattoman yhtiön osakas saisi nostettua aikaisempaa vähemmän huojennettua pääomatulo-osinkoa. Kun huomioidaan listaamattoman yhtiön ja pääomatulo-osinkoa saavan henkilöosakkaan yhteenlaskettu verorasitus, veronkiristys olisi hyvin merkittävä eli 3,6 prosenttiyksikköä.

Työryhmä esitti myös pääomatulo-osingon 150.000 euron rajan poistamista. Poikkeuksellisen suuren nettovarallisuuden yhtiössä tämä voisi tietyissä tilanteissa keventää osakkaiden verotusta.


 
 

Mitä uusi kirjanpitolaki mahdollistaa? - Esittelemme neljä olennaista muutosta

Timo Matilainen 22.02.2017
 
 

Uusi kirjanpitolaki on taannut yrityksille muutamia optioita, jotka seuraavat niitä mahdollisuuksia, joita pörssiyhtiöiden noudattama IFRS-kirjanpito sisältää. Tältä osin Suomen kirjanpitolainsäädäntö noudattaa siis IFRS-standardien kehitystä ja sen eurooppalaista kehitystä. Muutosten tarkoitus on ollut lähentää suomalaista ja eurooppalaista kirjanpitoa keskenään.

 

Tässä artikkelissa keskitytään muutamiin uuden kirjanpitolainsäädännön antamiin optioihin.

Pääomalainojen kirjaaminen mahdollista tietyin edellytyksin omaan pääomaan

Yksi lakimuutoksen antama mahdollisuus on kirjoittaa yrityksen saamat pääomalainat niin, että ne voidaan laskea osaksi yrityksen omaa pääomaa. Tätä varten ei ole kuitenkaan vielä vakiintunut pätevää mallia niistä edellytyksistä, joita omaan pääomaan laskettavan pääomalainan pitää täyttää, muutoksen yhteydessä on ainoastaan määritelty joitakin tällaisen lainan tunnusmerkkejä. Tämän vuoksi kannattaa seurata oikeuskäytäntöä, kunnes pätevä malli vakiintuu, mikäli yritys haluaa esittää pääomalainansa osana omaa pääomaa. Yrityksen tunnuslukujen laskentaan pääomalainan esittämispaikalla ei kuitenkaan välttämättä ole vaikutusta, joten pääomalainojen esittämispaikalla ei ehkä ole suurta käytännön merkitystä.

Mahdollisuus kirjata rahoitusleasingin kohde yrityksen omaisuudeksi

Rahoitusleasing tarkoittaa tilannetta, jossa hyödyke on juridisesti vuokrattu, mutta taloudellisesti olennaiset riskit ja edut ovat jo siirtyneet vuokralle ottajalle. Tällainen vuokrasopimus lähestyy luonteeltaan osamaksusopimusta, jossa omistusosuus kirjataan siinä vaiheessa, kun kauppa tapahtuu ja samalla kirjataan kauppaan liittyvä velka.

Rahoitusleasingin määrittely pitäisi aina perustua liiketoimen tunnuspiirteisiin eikä pelkästään siihen, että kauppasopimuksessa lukee mainittu nimi. Joissakin tapauksissa rahoitusleasingin määrittely on helppo tehtävä, koska riski liiketoimen kohteesta siirtyy selvästi ostajalle. Esimerkki tästä ovat vuokrasopimukset, joissa rahoitusyhtiöltä vuokrattu omaisuuserä siirtyy vuokralle ottajalle vuokrakauden päätyttyä ilman erityistä korvausta ja, yleensäkin niissä tilanteissa, joissa toinen osapuoli on rahoitusyhtiö, ei vuokranantajalla tavallisesti ole halua ottaa kohteeseen liittyviä vastuita itselleen vuokrakaudella tai sen jälkeen. Myös silloin, kun vuokralaisella on hyödykkeeseen vuokrakauden jälkeen osto-optio ja osto-option arvo on niin edullinen, että option käyttäminen on käytännössä varmaa, voidaan varmuudella puhua rahoitusleasingista.

Vuokranottajan halutessa uuden kirjanpitolain mukaan rahoitusleasinghyödykkeen arvo kirjataan omaisuudeksi ja vastaavaksi velaksi. Tässä seurataan IFRS-kirjanpidon ohjeistusta, jonka mukaan arvoksi määräytyy velan lyhennysten ja korkojen diskontattu nykyarvo lisättynä mahdollisilla kohteen lunastuskuluilla. Vastaavaa-puolelle kirjattua omaisuutta poistetaan kuten muita vastaavia omaisuuseriä yrityksen kirjausperiaatteiden noudattaen. Jos yritys esimerkiksi käyttää EVL-poistoja myös kirjanpidossa, taseeseen kirjattu omaisuuserä poistetaan niitä seuraten. Toisella puolella tasetta vastattavaa-puolelle kirjattu velkasumma vähenee velan ja korkovastuiden maksamisen myötä. Kohteen aktivointi siis lisää taseen kokonaismäärää aktivoidun kohteen arvolla verrattuna siihen, että vuokrasuhde säilytettäisiin. Aktivoinnin jälkeen kohteen arvo taseen eri puolilla erkanee sen perusteella, mikä on kohteen poistokäytäntö ja toisaalta kuinka nopeasti velka ja korkovastuut maksetaan.

Mitä hyötyä tästä optiosta sitten on yritykselle, jonka ei tarvitse tehdä tällaista toimenpidettä pakollisena? Joissakin tapauksissa yritys voi näyttää parempaa tulosta kuin ilman aktivointia, erityisesti, kun poistoaika on selvästi hitaampi kuin leasing-velkojen maksuaika, ja sillä voi olla merkitystä yrityksen osingonjakokyvylle tai yrityksen rahoittajien yrityksestä saamalle kuvalle. Vakavaraisuuteen toimenpiteellä on vähäisempi vaikutus, koska aktivointi myös lisää taseen kokonaismäärää. Joissakin tapauksissa voi myös olla hyvä näyttää yrityksen kaikki sellaiset omaisuuserät, joihin yrityksellä on täysi omistusoikeus, jotta yrityksen potentiaalista saadaan koko kuva.

Tuloverotuksessa ei rahoitusleasing- erien osalta ole aktivointipakkoa, vaikka kirjanpidossa tällaista mahdollisuutta käytettäisiinkin vaan leasing-summat ovat vähennyskelpoisia laskujen perusteella. Tältä osin yrityksille ei tule menetyksiä verotuksessa, vaikka aktivointimahdollisuus käytettäisiinkin hyväksi. Toisaalta aktivoitaessa on kirjanpidon tulosta oikaistava poistojen ja vuokrakulujen osalta.

Tase-eriä, joita voi kirjata käypään arvoon

IFRS-kirjanpidossa useat omaisuuserät on mahdollisuus näyttää käyvän arvon periaatteella. Jo muutama vuosi sitten on kirjanpitolakia muutettu siltä osin, että rahoitusarvopapereihin luettavat erät on mahdollista esittää markkina-arvostaan. Tällaisia eriä ovat arvopaperit, joihin sijoitetaan lyhytaikaisia varoja ilman jatkuvaa kaupankäyntitarkoitusta ja jotka ovat riittävän likvidejä, että ne voidaan laskea yrityksen rahoitusomaisuuteen. Uuden kirjanpitolain mukaan tällaisten erien liitetiedoissa on esitettävä entistä tarkemmin tiedot siitä, kuinka omaisuuserän markkina-arvo on määritelty.

Nyt myös sijoituskiinteistöt on nostettu samanlaiseen asemaan eli että myös ne voi esittää markkina-arvosta, mikäli tällainen arvostustapa valitaan. Sijoituskiinteistönä pidetään kuitenkin IAS 40 -standardin perusteella vain rakennusta tai maa-aluetta, joka on hankittu arvonnousu- tai vuokratarkoituksessa, eikä standardi sisällä asuntoyhtiöiden osakkeita, joita Suomessa yleensä käytetään hankittaessa sijoitusasuntoja. Tämän vuoksi muutos ei ole erityisen käyttökelpoinen muille kuin suurille sijoittajille. Lakiteksti myös määrittää, että mikroyritys, joka noudattaa mikroyritys-asetusta, ei voi arvostaa sijoitusasuntojaan käyvän arvon mukaisesti.

Satunnaisten erien poistuminen

Yksi keskeinen muutos uudessa tuloslaskelma- ja tasepohjassa on satunnaisten erien poistuminen. Jo edellisen lain aikana on näille tileille tehtäviä pyritty laintulkinnalla selkeästi rajoittamaan ja niille oli sallittua kirjata vain suuria kertaluonteisia tapahtumia. Nyt näitä tilejä ei ole tuloslaskelmassa olleenkaan, joten myös kertaluontoiset merkittävät tapahtumat on kirjattava muille tileille.

Ylivoimaisesti merkittävin erä, joka näille tileille on kirjattu, on yrityksen antama tai saama konserniapu. Tätäkään ei siis enää voi esittää satunnaisina erinä vaan sitä varten on kirjanpitoasetuksen tuloslaskelmapohjassa varattu paikka otsikon ”tilinpäätössiirrot” alla poistoerämuutoksen ja verotusperäisten varausten muutosten rinnalla. Tämä tili on siis tarpeen mukaan avattava, mikäli tätä konsernin tuloksenjakokeinoa käyttää. KILAn antaman lausunnon mukaan satun-naisia eriä ei ole lupa esittää vertailutietoina vaan ne on oikaistava vastaamaan nykyistä kirjanpitolakia, joten lakimuutos koskee myös vertailutietoja.


 
 

Näin uusi kirjanpitolaki vaikuttaa pien- ja mikroyritysten tilinpäätöksiin ja kirjanpitoon

Timo Helle 22.02.2017
 
 

Kirjanpitolain ja -asetuksen muutoksia liittyen pien- ja mikroyritysten tilinpäätöksiin sovelletaan ensimmäisen kerran 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella.

Muutokset keventävät pien- ja mikroyritysten tilinpäätöksiin liittyviä vaatimuksia mm. siten, että niiden ei tarvitse laatia toimintakertomusta, rahoituslaskelmaa eikä konsernitilinpäätöstä. Kun yritys soveltaa tilinpäätöksen laadinnassa niille sallittuja helpotuksia, tilinpäätöksen laatimisperiaatteista tulee käydä ilmi, että tilinpäätös on laadittu pien- ja mikroyritysasetuksen mukaisesti.

Kirjanpitolaissa määritellään kokorajat mikro- ja pienyritykselle seuraavasti:

                             Mikroyritys                                   Pienyritys

Liikevaihto       0,7 milj.euroa                              12 milj.euroa

Tase                    0,35 milj.euroa                            6 milj.euroa

Henkilöstö       10 henkilöä                                   50 henkilöä     

Yllämainituista rajoista saa ylittyä enintään yksi päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella, jotta yritys kuuluisi jompaankumpaan ryhmään.

Alla on yhteenveto pien- ja mikroyrityksen kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin tulleista keskeisistä muutoksista:

1) Kevennetyt tilinpäätöskaavat

Pien- ja mikroyritys laatii tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annetun asetuksen mukaisesti. Asetuksessa on määritelty ne liitetiedot, jotka vaaditaan näiltä yrityksiltä.

Mikro- ja pienyrityksen tilinpäätöskaavat ovat pääosin yhtenevät. Merkittävin poikkeama mikro- ja pienyritysten välisissä vaatimuksissa on siinä, että pienyrityksen on annettava tilinpäätöksessään tarvittavaa lisäinformaatiota, jotta tiedon hyödyntäjälle syntyy oikea ja riittävä kuva yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Mikroyrityksillä tällaista vaatimusta ei ole ns. suojasatamasäännön perusteella (kts. jäljempänä).

Pien- ja mikroyritykselle on annettu myös vaihtoehto, jossa tuloslaskelmakaavan kaikki ennen henkilöstökuluja esitettävät tiedot yhdistetään bruttotulos-nimiseksi eräksi.

Mikroyritys voi jättää avaamatta kulurakennetta laajemminkin ja esittää kulut summatasolla pääryhmittäin, esimerkiksi henkilöstökulut voidaan esittää summatasolla. Pienyrityksen tulee sitä vastoin antaa nämä ja muut tiedot eriteltyinä kaavan edellyttämällä tavalla.

Tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja liitetietotositteet, jotka eivät ole osa tilinpäätöstä eikä niitä ilmoiteta rekisteröitäväksi. Tase-erittelyinä on yksityiskohtaisesti luetteloitava taseeseen tilikauden päättyessä merkitty:

- pysyvät vastaavat (voidaan merkitä myös ainoastaan lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana)
- vaihtuvat vastaavat
- vieras pääoma
- pakolliset varaukset

2) Helpotukset liitetietoihin

Pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä liitetietovaatimukset ovat aikaisempaa suppeammat.

Pien- ja mikroyritykset eivät ole velvollisia laatimaan toimintakertomusta, mutta pienyrityksen on kuitenkin esitettävä toimintakertomustietoja tilinpäätöksen liitetietona, mikäli tiedot ovat tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Pienyrityksen tulee esimerkiksi antaa tieto tilinpäätökseen sisältyvistä poikkeuksellista eristä tai arvio yrityksen todennäköisestä tulevasta kehityksestä, mikäli ne ovat tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi tilinpäätöstiedon hyödyntäjälle.

Mikroyrityksille annettu ns. suojasatamasäännös oikean ja riittävän kuvan antamisvelvoitteesta on merkittävä helpotus eli se tarkoittaa sitä, että mikroyrityksen katsotaan antaneen tilinpäätöksessään oikean ja riittävän kuvan mikäli se on antanut tilinpäätöksessään vain ja ainoastaan mikroyrityksiltä vaadittavat tiedot. Annettujen tietojen tulee kuitenkin olla totuudenmukaisia.

Huomattava on kuitenkin, että kirjanpitolain mukaiset yleiset tilinpäätösperiaatteet (KPL 3:3§1) velvoittavat myös mikroyritystä. Yksi näistä periaatteista on oletus toiminnan jatkuvuudesta. Mikäli toiminnan jatkuvuus on uhattuna, se pitää näkyä tase-erien arvostuksessa ja esittämisessä.

Pakollisesti esitettävät liitetiedot ovat:

- laatimisperiaatteet
- poikkeukselliset erät, jolleivät ole epäolennaisia
- tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat
- arvonkorotusrahastoa koskevat liitetiedot
- tiedot käypään arvoon merkitsemisestä (ei koske mikroyrityksiä)
- pitkäaikaiset lainat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua
- annetut vakuudet ja taseen ulkopuoliset sitoumukset ja järjestelyt sekä eläkevastuut
- tiedot emoyrityksestä
- lainat toimitusjohtajalle ja hallintoelimiin kuuluville sekä heidän puolestaan annetut sitoumukset
- liiketoimet intressitahojen kanssa, jotka ovat olennaisia eikä tavanomaisin ehdoin toteutettu
- henkilöstö (keskimääräinen lukumäärä)
- oman pääoman muutokset sekä hallituksen ehdotus jakokelpoisen vapaan oman pääoman käytöstä
- omien osakkeiden ja osuuksien hankinnat ja luovutukset
- pääomalainojen pääasialliset lainaehdot
- luettelo kirjanpidoista ja kirjanpitoaineistojen lajeista
- toimintakertomusta vastaavat tiedot, jos tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi

** tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen

** arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

** selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Tilinpäätöksen liitetiedon tulee, jollei sen perusta muuten ole ilmeinen, perustua sen sisällön todentavaan liitetietotositteeseen. Liitetiedon ja sen todentavan liitetietotositteen välisen yhteyden tulee olla vaikeuksitta todettavissa.

3) Olennaisuus tilinpäätösperiaatteena

Olennaisuus on nyt mukana tilinpäätösperiaatteena. Seikka on olennainen kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä silloin kun sen pois jättäminen tai virheellinen esittäminen voisi kohtuullisesti vaikuttaa kyseisen tiedon käyttäjien taloudellisiin päätöksiin, joita he tekevät yrityksen tilinpäätöksen perusteella.

4) Konsernitilinpäätösvelvoitteen poistuminen pienkonsernilta

Pienkonsernilla tarkoitetaan konsernia, joka ylittää sekä päättyneen että sitä välittömästi edeltäneen tilikauden tilinpäätöspäivänä enintään yhden seuraavista kolmesta raja-arvosta: 1) taseen loppusumma 6 milj. euroa, 2) liikevaihto 12 milj. euroa, 3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

Raja-arvojen ylittyminen määritellään konserniyritysten yhteenlaskettujen lukujen perusteella emoyhtiön tilinpäätöspäivänä.

Kirjanpitolain uudistuksen kanssa samanaikaisesti muutettiin myös osakeyhtiölakia. Lainmuutoksen jälkeen pienkonsernin ei enää tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä, jos sen emo jakaa varoja osakkeenomistajalle. Lainmuutos tuli voimaan 1.1.2016 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, joka alkaa 1.1.2016 tai sen jälkeen. Siten pienkonsernin tulee laatia konsernitilinpäätös, jos tilikausi on alkanut ennen 1.1.2016 ja emo jakaa varoja osakkeenomistajalle.

5) Kirjanpidon menetelmät, aineistot ja säilytys mahdollista täysin sähköisesti

Kirjanpitoaineiston säilyttäminen niin tilikauden aikana kuin tilinpäätöksen jälkeen voidaan joustavasti toteuttaa kaikilta osin sähköisessä muodossa maantieteellisistä rajoista tai järjestelmäratkaisuista riippumatta. Aineisto on kuitenkin oltava vaikeuksitta saatettavissa selkokieliseen muotoon ja ilman aiheetonta viivettä mm. viranomaisten ja tilintarkastajien käyttöä varten.

6) Kirjanpitokäytännöissä muutoksia

Poistot tehdään edelleen suunnitelman mukaisina investoinnin taloudelliselle pitoajalle jaksotettuna kuitenkin siten, että 10 vuoden poistoaika on maksimipoisto, ellei kirjanpitovelvollinen pysty muuta osoittamaan.

Tutkimusmenot kirjataan aina tilikauden kuluksi. Kehittämismenot saadaan aktivoida, jos ne tuottavat tuloa useampana vuonna. Jos kehittämismenoja on aktivoitu, ei aktivoinnista vielä kuluksi kirjaamatonta määrää saada jakaa tilikauden tuloksesta, voittovaroista tai muista jakokelpoisista rahastoista.

Kirjausketjun aukottomuus ja todennettavuus ovat uudessa laissa korostuneet. Kirjausketju on ulotettu koskemaan myös tilikauden aikana annettavia viranomaisraportteja. Esimerkiksi kirjausten liittyminen veroilmoittamiseen on oltava vaikeuksitta todettavissa.

Tuloslaskelmassa ei ole enää satunnaisia eriä vaan ne ovat jatkossa liiketoiminnan muita tuottoja tai kuluja. Poikkeuksellisista ja olennaisista eristä esitetään liitetieto. Annettu konserniavustus käsitellään jatkossa tilinpäätössiirtojen ryhmässä omana eränään.

Entiset vapaaehtoiset varausten muutokset esitetään luonteensa mukaisesti verotusperusteisten varauksien muutoksina osana tilinpäätössiirtojen ryhmää.

Tilinpäätöksen liitetiedoista laaditaan ns. liitetietotosite todentamaan liitetiedon peruste.

Jollei se ilmene liitetiedoista tai muualta tilinpäätöksestä, on allekirjoitusten yhteydessä:

* annettava tieto siitä, että tilinpäätös on laadittu pien- tai mikroyrityssäännösten mukaisesti; ja

* ilmoitettava oman pääoman muutokset sekä hallituksen ehdotus jakokelpoisen vapaan oman pääoman käytöstä                                                                                                                                                                                 

7) Pääomalainan voi merkitä omaan pääoman tietyillä ehdoilla

Pääomalainan merkitseminen taseeseen omaan pääomaan on edelleen mahdollista silloin kun kyse on pääomalainasta, jota voi pitää ehdoiltaan sellaisina, kuten IAS-asetuksen tilinpäätösstandardien omaan pääomaan luettavilta arvopapereilta edellytetään. Muussa tapauksessa tällainen laina merkitään vieraaseen pääomaan.

8) Rahoitusleasing mahdollista kirjata investointina ja velkana

Rahoitusleasing on mahdollista käsitellä kalustohankintana ja velkana kirjanpidossa, mutta verotuksessa em. käsittely ei ole mahdollista.


 
 

Verotuksen muutoksenhakuajat lyhenevät merkittävästi

Anu Nikkanen 09.01.2017
 
 

Yksityishenkilöt ja yritykset voivat hakea muutosta verotuspäätökseen verotuksen oikaisulautakunnalle tehtävällä kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Oikaisulautakunnan päätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen, ja hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli se myöntää valitusluvan.

Muutosta verotukseen on aikaisemminkin tullut vaatia määräajassa. Vuodesta 2017 alkaen muutoksenhaun määräaikoja lyhennettiin, ja verovelvollisen on jatkossa laitettava veronoikaisua koskeva valitus vireille entistä huomattavasti aikaisemmin. 1.1.2017 alkaviin verokausiin sovelletaan jatkossa 3 vuoden määräaikaa. Määräajan laskeminen alkaa verokauden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Yksityishenkilön on tehtävä oikaisuvaatimus esimerkiksi vuotta 2017 koskevaan verotukseen viimeistään 31.12.2020.

Vuonna 2016 tai aikaisemmin päättyneen verokauden muutoksenhakuun sovelletaan yleensä ennen vuotta 2017 voimaan tulleita säännöksiä. On syytä tarkistaa muutoksenhaun määräajat päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta.

Myös hallinto-oikeudelle tehtävän valituksen määräaikaan tuli merkittävä muutos. Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. Aikaisemmin esimerkiksi yksityishenkilö on voinut valittaa tuloverotuksesta hallinto-oikeuteen 5 vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.


 
 

Suomesta Viroon maksettavien rojaltien lähdeveroksi 0% 1.1.2016 lähtien

Anu Nikkanen 24.10.2016
 
 

Suomen ja Viron välisen verosopimuksen mukaan Suomella on ollut oikeus pidättää lähdevero Suomesta kertyneistä rojalteista, jotka  maksetaan Viroon.  Verosopimuksessa mainittu lähdevero on ollut 5-10%. 

1.1.2016 lähtien Suomesta Viroon maksettavista rojalteista ei enää pidätetä lähdeveroa Suomeen. Muutos aikaisempaan käytäntöön johtuu Viron toisen valtion kanssa solmimasta verosopimuksesta, jossa on sovittu rojaltien verottamisesta vain saajan kotivaltiossa. Johtuen Viron ja Suomen välisen verosopimuksen ns. suosituimmuuslausekkeesta samaa periaatetta sovelletaan  takautuvasti 1.1.2016 alkaen myös Suomen ja Viron välisiin rojaltisuorituksiin. 


 
 

Veronkorotus ja ilmoittamatta jääneet korkotulot ja -menot: KHO 2016:16

Anu Nikkanen 15.02.2016
 
 

Korkein hallinto-oikeus on 10.2.2016 antamassaan vuosikirjapäätöksessä KHO 2016:16 ottanut kantaa veronkorotuksen määrään ns. läpilainaustilanteessa. Tapauksessa A Oy oli ottanut tytäryhtiöltään 114,5 miljoonan euron suuruisen lainan 3,75 %:n korolla ja lainannut edelleen emoyhtiölleen samalla korolla noin 89,4 miljoonaa euroa. Korkoja ei ollut maksettu. A Oy:n kirjanpitoon oli jäänyt kirjaamatta tytäryhtiöltä saadun lainan kertyneet korkomenot, noin 3,4 miljoonaa euroa sekä emoyhtiölle annetulle lainalle kertyneet korkotulot noin 2,7 miljoonaa euroa. 

Säännönmukaista verotusta toimitettaessa Verohallinto oli huomannut virheen, minkä johdosta A Oy oli antanut uuteen kirjanpitoon perustuvan veroilmoituksen ennen verotuksen toimittamisen päättymistä. Yhtiölle määrättiin 130.000 euron veronkorotus sillä perusteella, että yhtiö oli jättänyt ilmoittamatta korkotuloja noin 2,7 miljoonaa euroa. Veronkorotus perustui verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan verovelvollisen antaessa olennaisesti väärän veroilmoituksen tai muun ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi annettavan ilmoituksen veronkorotukseksi määrätään enintään 30% lisätystä tulosta. Oikaisulautakunta ja hallinto-oikeus eivät muuttaneet ratkaisua. 

Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja huomioi, että korkotulot ja -menot liittyivät olennaisesti toisiinsa. Yhtiö oli lisäksi antanut itselleen epäedullisen veroilmoituksen, koska lainaan liittyvät korkomenot ylittivät korkotuotot. Veronkorotuksen määrääminen vain ilmoittamatta jääneiden tulojen perusteella – huomioimatta lainkaan ilmoittamatta jääneitä menoja – oli katsottava johtavan lain tarkoituksen vastaiseen lopputulokseen.  Asia palautettiin Verohallinnon käsiteltäväksi ja veronkorotus voitiin määrätä A Oy:lle enintään 800 euron suuruisena. 

Tässä tilanteessa Korkein hallinto-oikeus ratkaisi tapauksen verovelvollisen hyväksi. Veroilmoituksen ja liitelomakkeiden täyttövirheistä ja muista erehdyksistä määrätyt veronkorotukset ovat olleet pitkään kohtuuttoman korkeita. Vaikka syinä virheisiin olisivat kiire tai inhimillinen erehdys, veronkorotusta perustellaan verovelvollisen tahallisuudella tai törkeällä huolimattomuudella. KHO:n tapauksessa 2016:16 veronkorotus aleni 130.000 eurosta enintään 800 euroon, joten veronkorotuksista kannattaa valittaa, vaikka prosessi olisi pitkä ja lopputulos epävarma.


 
 

Sukupolvenvaihdoksiin liittyvää tuoretta verotuskäytäntöä

Anu Nikkanen 27.11.2015
 
 

Korkein hallinto-oikeus katsoi 21.10.2015 vuosikirjapäätöksessään (KHO:2015:154), että osakeyhtiön osakkeita lahjaksi saanut henkilö ei ole oikeutettu perintö- ja lahjaverolain 55.1§:n mukaiseen sukupolvenvaihdoshuojennukseen, jos lahjoittaja pidättää lahjoitettaviin osakkeisiin äänioikeuden. KHO:n perusteluiden mukaan hallitusjäsenyyden ja päätoimisen työskentelyn ei katsottaisi olevan riittävä osoitus siitä, että lahjansaaja jatkaa toimintaa yhtiössä, jos lahjanantaja pidättää osakkeiden äänioikeuden itsellään.

18.11.2015 annetussa toisessa KHO:n päätöksessä (KHO:2015:166) alaikäisen perinnönsaajan ei katsottu olevan oikeutettu sukupolvenvaihdoshuojennukseen. Tapauksessa perinnönjättäjä oli omistanut 50% osakeyhtiön osakkeista. Jakamattoman kuolinpesän osakkaita olivat leski ja alaikäinen lapsi. Leski nimitettiin yhtiön hallituksen jäseneksi ja hän aloitti työskentelyn yhtiön palveluksessa. Verotuskäytännössä on aiemmin katsottu, että osakeyhtiön osakkeita lahjaksi saanut alaikäinen lapsi ei ole oikeutettu sukupolvenvaihdoshuojennukseen. Vastaavaa periaatetta sovelletaan KHO:n äänestyspäätöksen (3-2) mukaan nyt myös tilanteeseen, jossa alaikäinen henkilö saa osakkeet perintönä.


 
 

Tapaturmavakuutuslaki uudistuu - Yrittäjä, tarkista vaikuttaako muutos vakuutusturvaasi 1.1.2016

Timo Helle 27.11.2015
 
 

Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki astuu voimaan 1.1.2016. Pahimmillaan yhtiön omistaja voi tippua pois kokonaan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta tai sen antama vakuutusturva voi heikentyä olennaisesti.

Muutos koskee siis erityisesti seuraavia:

  • Vakuutettuja, joilla on hyvin matala YEL-tulo verrattuna yrittäjien tapaturmavakuutuksen työtuloon. Mikäli nämä henkilöt haluavat pitää yllä entisen tasoista tapaturmavakuutustasoa tulee heidän nostaa YEL-tulon tasoa.

  • 31-50 % osakeyhtiöistä omistavat sekä Ky:n tai Ay:n yhtiömiehet. Nämä henkilöt putoavat lakisääteisestä vakuutuksesta pois, jolloin heidän joiden tulisi vakuuttaa itsensä vapaaehtoisella vakuutuksella.

  • Vakuutettuja, joilla ei ole enää oikeutta yrittäjien tapaturmavakuutukseen, kun YEL-vakuutus ei ole voimassa. Näiden henkilöiden olisi joko otettava YEL-vakuutus tai vakuuttaminen on hoidettava muulla tavalla.


 
 

Venäjä houkuttelee edelleen investointeja

Timo Matilainen 27.11.2015
 
 

Venäjän nykyinen taloudellinen kriisi on johtanut merkittäviin budjettileikkauksiin ja oletettavasti se johtaa myös veronkorotuksiin tulevana vuonna. Veromuutosten yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole vielä selvinneet.

Korotuksille vastapainoksi Venäjä edelleen houkuttelee investointeja luomalla uusia alueellisia verovapausjärjestelyjä ja luomalla uusia verohelpotuksia myöntäviä teknologiapuistoja ja erityistalousalueita.

Kuluvan ja myös tulevan vuoden suurin verotuksellinen puheenaihe liittyy lainsäädäntöön, joka pyrkii alkuperältään venäläisten sijoitusten palauttamiseen takaisin Venäjälle ja Venäjän verovallan ulottamiseen myös ulkomailla toimiviin holding-yhtiöihin niissä tapauksissa, kun on kysymys alkuperältään venäläisestä pääomasta.

Toinen merkittävä verotuksellinen seikka on ollut siirtyminen kiinteistöverotuksessa todellisiin markkina-arvoihin.

Pienille yrityksille on valtiovalta pyrkinyt takaamaan vakaat toimintaolosuhteet mm. antamalla niille vuoteen 2018 kestävän vapautuksen viranomaistarkastuksista.

Venäjän suhteen neuvomme on, että yritykset seuraavat edelleen maan tilannetta ja ottavat kaiken hyödyn siitä, mitä kriisitilanne tarjoaa esimerkiksi verohelpotuksina tai kilpailun vähenemisenä. Mikäli yrityksillä on uskoa Venäjän talouden uudesta noususta, niin nykyisessä tilanteessa on mahdollisuus luoda hyvät asemat tulevaisuuden menestykselle. Meiltä saatte yksityiskohtaisemmat tiedot lainsäädännön muutoksista.


 
 

SVOP-rahaston (sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto) palautuksen siirtymäaika päättyy 31.12.2015

Timo Helle 27.11.2015
 
 

Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta (esim. SVOP-rahasto) rinnastetaan luovutukseen, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen yhtiöön tekemänsä pääomasijoituksen kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä. Laissa on siirtymäaika verovuosien 2014 ja 2015 osalta koskien julkisesti noteeraamattoman yhtiön pääomasijoituksista kertyneiden varojen jakamista, jonka mukaan SVOP-rahastosta voidaan palauttaa tehtyjä pääomansijoituksia muulle kuin sijoituksen alun perin tehneelle osakkaalle. Siirtymäsäännöstä voidaan soveltaa, mikäli varojenjakoa koskeva päätös on tehty viimeistään 31.12.2015 ja varat on ollut nostettavissa viimeistään 31.12.2015.


 
 

Sukupolvenvaihdoshuojennus ja äänioikeuden pidättäminen osakkeisiin

Anu Nikkanen 21.10.2015
 
 

Korkein hallinto-oikeus katsoi 21.10.2015 vuosikirjapäätöksessään (KHO:2015:154), että osakeyhtiön osakkeita lahjaksi saanut henkilö ei ole oikeutettu perintö- ja lahjaverolain mukaiseen sukupolvenvaihdoshuojennukseen, jos lahjoittaja pidättää lahjoitettaviin osakkeisiin äänioikeuden. Tapauksessa lahjoituksen kohteena oli 10 osaketta, kun koko yhtiön osakemäärä oli 100 kappaletta. Lahjansaaja työskenteli päätoimisesti perheyhtiön palveluksessa ja hän oli sen hallituksen jäsen. 

 

Perintö- ja lahjaverolain yhtenä edellytyksenä huojennuksen myöntämiselle on, että lahjansaaja jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla yritystoimintaa. Verohallinto ja hallinto-oikeus katsoivat tapauksessa, että huojennuksen ns. toiminnan jatkamista koskeva edellytys täyttyy, kun lahjansaaja työskentelee yhtiössä ja toimii sen hallituksessa. Korkeimman hallinto-oikeuden perusteluiden mukaan hallitusjäsenyyden ja päätoimisen työskentelyn ei katsottaisi olevan riittävä osoitus siitä, että lahjansaaja jatkaa toimintaa yhtiössä, jos lahjanantaja pidättää osakkeiden äänioikeuden itsellään.  Korkeimman hallinto-oikeuden päätös oli äänestyspäätös, jossa yksi hallintoneuvos olisi katsonut lahjoituksen oikeuttavan veronhuojennukseen.


 
 

Kirjanpitolain uudistuksen tilanne

Timo Helle 07.09.2015
 
 

Kirjanpitolain uudistushanke on etenemässä eduskunnankäsittelyyn siten, että laki tulisi voimaan vuoden 2016 alusta.

Lakia sovelletaan kuitenkin vasta sen voimaantulon jälkeen alkaneisiin tilikausiin siten, että keväällä 2016 laadittavat ja vuoden 2015 puolella päättyneiden tilikausien tilinpäätökset tullaan tekemään vielä tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaan.


 
 

Osinkoja jakanut yritys ei voinut vähentää osakkeenomistajien puolesta maksettua varainsiirtoveroa

Anu Nikkanen 01.10.2015
 
 

A Oyj oli luopunut liiketoiminnasta, jota sen tytäryhtiössä B Oy:ssä harjoitettiin. A Oyj jakoi yhtiökokouksensa päätöksellä B Oyj:n osakkeita omille osakkeenomistajilleen osinkona. A Oyj vastasi yhtiökokouksen päätöksen mukaan osakkeenomistajien puolesta varainsiirtoveron maksamisesta osakkeiden siirtyessä osinkona osakkeenomistajille.  A Oyj oli ilmoittanut omalla veroilmoituksellaan maksamansa varainsiirtoverot vähennyskelpoisena menona.

Korkeimman hallinto-oikeuden 8.6.2015 antamassa äänestyspäätöksessä (3-2) KHO:2015:84 katsottiin, että A Oyj:llä ei ollut oikeutta vähentää varainsiirtoveroa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneena menona. Osingonjakoon liittyvät kulut, kuten mm. välitys- ja toimituspalkkiot, palkat sekä asiantuntijapalkkiot, ovat lähtökohtaisesti yhtiön verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Osakkeenomistajien puolesta maksettua varainsiirtoveroa ei kuitenkaan pidetty osingonjaon järjestämiseen välittömästi littyvänä kulueränä.

Lisätietoja antaa: Anu Nikkanen, puh. 040-8396911